Peruskoulunjälkeen en ole puikkoihin tarttunut. mutta nyt törmäsin Punaisen Ristin Apupupu kamppanjaan, ja ajattelin kantaa korteni kekoon. Eli anopilta puikot, kaupasta langat ja kirja nenän eteen miten luodaan silmukka
Tälläisiä tuli

Aika hyvin vuosien jälkeen. Vähän on kuin polkupyörällä ajo...minkä nuorena oppii sen vanhana taitaa... ja hieman kun käyttää kirjan oppeja avuksi Jälki ei nyt aivan tasaista ole mutta lämmöllä ja ajatuksella ainakin tehty! Itse tykkään juuri tälläisestä konkreettisesta auttamisesta...en epäile etteikö rahat päätyisi oikeaan kohteeseen mutta jotenkin tuntuu kun jotain tekee ja antaa niin lämmittää omaa mieltä paljon.
Meillä tämä pupun neulominen aiheutti vielä esikoisen kanssa (5v) pitkän keskustelun kun kyseli että teenkö sitä hänelle vai siskolle ja kun vastasin en kummallekkaan ja että pupu menee ehkä jollekkin sellaiselle lapselle jolla ei ole leluja yms. Ei meinannut pienen miehen päähän mennä millään että jollain voisi olla sellainen tilanne. Kyseli että miksei lapsen vanhemmat osta sille leluja...
Niinpä... aina kun muistaisi että itsellä ei asiat olekkaan niin huonosti kun pahapäivä jyrää päälle...